Voodoota ja kyrpäjuttuja

(download)
Selkeä tarve virkata talven pölyt nurkista pois, avata ikkunat, avata itsensä ja tuulettua, koukuta harmaus pois sielusta, itkeä ja nauraa, leikkiä ja syödä vähän liikaa suklaata.

Yksi meistä virkkasi ulos oman harmautensa, hiiren itsessään, ettei enää olisi se liian harmaa hiiri. Nainen joka leiskuu minun silmissäni valoa ja iloa!

Toinen virkkasi elokuvallisen naisen, kaikkine muotoineen ja sille naiselle ihanat korkokengät, punaiset ja kopsuteltavat.

Kolmas virkkasi mulkun tai kyrvän, koska ei muista miltä se näyttää tai tuntuu.

Neljäs virkkasi sellaisen lempeän olennon, housutkin jalkaan, vaaleanpunaisen.

Minä virkkasin samaan olentoon neljä kättä ja kahdet aivot. Se saattaa olla unelmieni mies. Tai oli. Poltin sen. On tilaa kaikelle uudelle.

On hyvä, hieman savunkatkuinen mieli. Ja hieman surullinenkin. Kevätpuutteinen.

Vittuviltin alkua

Img_0111

Otetaan keväillä pesimisen aikana pääskynen elävänä kiinni ja äkkiä halaistaan hartioiden puolelta ja otetaan sydän ennen kuin kuolla kerkiää. Se sydän pannaan suuhunsa ja vähän aikaa suussaan pidettyä pannaan riepuun ja sitä riepukääröä pidetään kolmena torstaiyönä kainalossaan. Sitten kun saa salaa sillä rievulla pyyhklä tytön silmiä ja sitä pääskysen sydäntä ruokaan saisi jonkun hinareen, että se tyttö sitä söisi, niin silloin tytölle tulee semmoinen ikävä sitä poikaa, ettei heitä puunkaan taakse.
Kontokki 1888

Toisaalta:

Jos haluaa jonkun saada peräänsä, niin ei tarvitse muuta kuin nuolee leivokset ja antaa ne sitten sille, jota peräänsä haluaa, niin saa sen seuramaan itseään. 
Virrat 1936